keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Lace me up, please

Tämä päivä on ollut varsin tapahtumarikas ja mielenkiintoinen, kiitos sairaalassa tehdyn tähystyksen. Nyt olo alkaa olla aikaslailla normaaleissa fiiliksissä ja pääsen taas nauttimaan ruuasta (joka oli minulta kiellettyä noin 24 tunnin ajan!). Lääke, jota nautiskelin noin kaksi litraa ennen tutkimuksia oli enemmän kuin mielenkiintoisen makuinen. Mutta jottei tästä tulisi mitään sairausblogia niin kokeillaan palata ruotuun mahdollisimman nopeasti! Sen sanon vielä, että kaikki on hyvin eikä mikään näyttänyt olevan sen ihmeemmin vialla. Elämä voittaa. ^^

Posti oli sairaalassakäynnin aikana tuonut ovelleni pienen paketin ja nyt on aivan pakko tulla tänne esittelemään uusimpia käsityöaiheisia hankintoja. Iiih! Nämä on niin ihania. :) Ostin nämä sillä ajatuksella, että käytän näitä tulevassa minimallistossani. Jotkut ehkä raakataan pois omaan henkilökohtaiseen käyttöön. :D










Uudesta minimallistostani puheenollen kannattaa katsastaa Facebookin Sanna Von Steam -kilpailu, jossa voit voittaa yhden, vielä määrittelemättömän, kaulakorun suoraan uudesta mallistostani. Kilpailun ideana on keksiä tulevan mallistoni teema. Vinkkinä kerron tässä vaiheessa, että olen käsitellyt aihetta blogissani. ;)

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Sairauskierteessä

Aivan fantastinen olo meikäläisellä tällä hetkellä. Koko vappuaatto meni köhisten ja ääni maassa, kunnes sitten vapun päivänä nousi kuume. Nyt olen kuumeillut kotosalla jo toista päivää. Olen katsonut liudan elokuvia tässä lyhyessä ajassa: listalla on ollut mm. The Rite, Viimeinen manaus, The Experiment, Piraija (oh my god), Mirrors 2 (Piraijakin oli parempi), Frozen ja joku tositapahtumiin perustuva lapsen kidnappaus -draama. Sängyssä ollaan sitten puolison kanssa tollotettu Derren Brownin erinnäisiä ohjelmia.

Koko tämä fantastinen sairausputki alkoi joku kuukausi sitten, kun luulin saaneeni vatsapöpön. Maha oli kipeä ja kova, oksetti mutta tavaraa ei tullut ylös ja lämpökin sahasi ees taas. Pian luultuani toipuneeni vatsataudista jouduin kuitenkin uudestaan lääkäriin ja siitä sairaalaan. Työkaverini sanoi, että minulla oli "kuolleen iho" ja hän patisti minut lähtemään työterveyteen. Vietin sairaalan penkillä koko pe-illan. Äiti kävi muutaman kerran moikkaamassa, sillä hän on töissä vieressä olevalla teholla.

Sairastan Crohnin tautia, joka ajoittain oireilee (minulla) tulehdusaaltomaisina kipuina ja suolisto-oireina. Oireet ovat hieman erilaisia jokaisella ihmisellä. Minulla itselläni tulee todella vahvoja kipuaaltoja, jotka säteilevät joka puolelle kehoani. Lääkäri epäili, että sairauteni oli jälleen aktivoitunut, eikä ollut sen suuremmin huolissaan. Sain sairaslomaa, lääkkeet ja lähetteen uusiin tutkimuksiin.
Seuraavana aamuna luulin meneväni pelkkään verikontrolliin, mutta jouduinkin polille sänkyyn pötköttelemään ja tiputukseen. Sen päiväinen lääkäri oli enemmän huolissaan, kuin perjantaina tapaamani ja epäili tulehtunutta umpisuolta. Ultraäänen jälkeen pääsin kuitenkin todella nopeasti kotiin, sillä mikään ei vaikuttanut siltä, että umpisuoli olisi puhkemassa. Ensi viikolla tehdään lisää tutkimuksia, jolloin selviää asioiden laajuus tällä kertaa.

Nyt olen sitten vilustuttanut itseni. Niin sitä kai kuvittelin, että aurinko paistaa = voi jättää kaulahuivin pois. Ääni ei kulje ja kuumetta pukkaa. Ärf.


Moni saattaa pohtia, miksi kerroin tämän. Miksi kerroin jotain näin henkilökohtaista itsestäni blogissani? Sairauteni on kuitenkin osa minua. Se on muokannut minusta minut - sen, mitä olen tänä päivänä. Joskus itken ja olen surullinen asian takia, toisinaan taas hyväksyn asian täydellisesti. Tämän sairauden myötä muutama ystävä on jäänyt pois matkasta, mutta ehkä he eivät olleetkaan ystäviäni. Nykyinen puolisoni, tuleva aviomieheni, hyväksyy minut tällaisena täysin ja hän tukee minua miten parhaiten osaa. Enkä pyydä paljoa. Silloin kun minuun sattuu toivon, että hän jaksaa odottaa parempaa hetkeä viereisessä huoneessa. Ja tiedän, että hän jaksaa.

Jaksakaa tekin tukea ystäviänne tässä elämässä. Joskus auttaa, että on "saatavilla". :)

Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea tämän vuodatukseni. <3