Talven ostoksia

Olen nyt päättänyt aloittaa elämäni hienoisen raottamisen pinnallisuudella eli ostoksilla. En kuitenkaan mitään hätää - en aio esitellä joka rättiä, toppia ja sukkaa, jonka olen elämäni/tämän talven varrella ostanut. Kohtuus kaikessa. Täältä löydät ainoastaan kauneimmat ja erikoisimmat ostokseni.

Syksyn alkaessa ostin muutamat erikoiset leggingsit, sillä olen niiden suuri ystävä. Leggingsit ovat paljon mukavampia käytössä erityisesti kun käyttäjä on tällainen metrikoipi, jolle kaikki sukkahousut ovat auttamatta liian lyhyitä. Ja jos ostan semmoiset kokoa 52 olevat sukkikset niin ne jäävät auttamatta liian suuriksi vyötäröltä. Mikään ei ole hyvä.
Leggingsien kanssa käytän usein minihametta tai pitempää tunikaa - perseen vilauttelu on äärimmäisen out. Milloinkohan eräät tietyt pissikset oppisivat, että leggingsit eivät ole sama asia kuin housut... Huoh o_O
No mutta nyt ajauduttiin sivuraiteille aiheesta. Pidemmittä puheitta:

Suokaa anteeksi, joudutte nyt muutaman kuvan ajan ihmettelemään meikäläisen pärspuolta. Printti tulee sen verran ylös, että halusin näyttää teille millainen se on kokonaisuudessaan. Kommentit takapuoleni suuruudesta voitte jättää kertomatta. xD
Kyseiset leggarit ovat siis Lip Servicen AUTOPSY TOXICOLOGY REPORT -pääntsit. Vaikka ovatkin siis housut olevinaan niin en minä näitä tällä hanurilla housuina käyttäisi. Johan siinä nauraisi jo naurismaan aitakin! Ostin nämä ebayn kautta ja ne edustavat myös elämäni ensimmäistä ebay-ostosta. Hurraa! Hurraa! (Leena Hefner os. Herppeenluoma -tyylillä) Ja vielä kerran Hurraa! että löytyi isossa koossa. Hyvä Lip Service.

Nämä wetlook-kaunokaiset taas ovat Living Dead Soulsin Lace-Up Leggingsit. Ostin nämä Blackgroupista. Venyy ja paukkuu - mahtuu isompikin arse. Jättävät illan käytön jälkeen ihanat rajat tuohon jalan ulkosyrjään. x)

Ringu-valokuva xD

Joudutte tyytymään muokattuihin kuviin, sillä olen sairaslomalla (joku outo vatsavirus) enkä jaksanut läntätä meikkiä tähän kalmankalpeaan lärviini. :/

Tämän takin ostin Zizziltä. Kallein takki, minkä koskaan olen ostanut, mutta aina ei kannata ostaa halpaa. 40 euron villakangastakki kestää käytössä vuoden, hikiseen kaksi, ja sen jälkeen saakin olla ostamassa taas uutta. Toivon, että jaksan mennä tällä takilla seuraavat viisi vuotta. Ainakin. On se sen verran ihana! ^^ Huppu on tuollainen supersuuri, jonka saa laitettua kauniisti alas hartioillekin. Joku tietty nyt ajattelee, että miksi en tehnyt itse itselleni tällaista niin vastaus on yksinkertainen: materiaali! Mistäs minä olisin saanut tuommoista kaunista kangasta ilman, että kangaskauppa olisi minut siinä ohessa ryövännyt putipuhtaaksi? Lisäksi toisinaan ompelijankin pitää saada ostaa itselleen hieman luksusta ;)


Luksusta kehitin itselleni myös töihin näiden kaunokaisten avulla:

Kyseessä ovat Puman Body Train -lenkkarit, joita sai ainakin Stadiumista puoleen hintaan tuossa joulun jälkeen. Pakkohan ne oli ostaa, kun niitä niin netissä hehkutettiin. Ja totta se on! Peffa ja reiden ulkosyrjät saavat hyvää treeniä, tasapaino kehittyy keinuvan pohjansa ansiosta ja mikä parasta: jalat eivät ole enää läheskään niin kipeät työpäivän jälkeen. Takapuoli ei ole näkyvästi mihinkään vielä pienentynyt, mutta kävely tuntuu tehokkaammalta kuin peruslenkkareissa. Kävelen työssäni paljon, sillä ison osaston myyjänä saan juosta jatkuvasti varaston ja palvelupisteen väliä.

Ja koska rakastuin näihin lenkkareihini niin paljon, olen jo tilannut itselleni balleriina-versiot siviilikäyttöön tulevaa kesää varten. :)

Photos found through Google - courtesy of Puma

Mistä te muut isokokoiset löydätte itsellenne tyyliin sopivat vaatteet? Veivaatteko hampaat irvessä nettikauppoja läpi vai tyydyttekö Gina Tricotin (kertakäyttö)kamaan?