maanantai 18. heinäkuuta 2011

Metallilangat laulaa

Olipas se nokkela otsikko! Ihan hävettää olla näin fiksu x)

Olen viime aikoina löytänyt uudenlaisen korutekniikan omaksi ja ehkä tulevaisuudessa muidenkin iloksi(?). Olen opetellut metallilangoilla kietomista ja kieputusta. Apunani on ollut tällainen kirjanen:



Ensimmäinen kokeiluni oli kyllä juurikin sen näköinen, että ensimmäistä kertaa ollaan hommaa tekemässä xD

Näin hieno tuli!

Ja tällainen sen olisi pitänyt olla:


Opinpahan hommasta sen, ettei sitä lankaa kannata kiristää niin maan penteleesti!


Kunnianhimoinen ylisuorittaja kun olen, niin kaappasin heti Sinellistä mukaani muutamia lasihelmiä ja päätin kieputella niiden ympärille messinkiä. Lopputulos olikin jo melkein siedettävä:



Ehkäpä näitä kehtaa tulevaisuudessa esitellä ja tarjota muillekin? Vai mitä mieltä olette?

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Asiakastyö

Päätin esitellä teille uusimman asiakastyöni - 50-lukumaisen mekon eräälle ihanalle industrial punkkarille ;)

Helmassa on kangasta noin nelisen metriä ja kaikki on laskostettu pehmeille myötälaskoksille alennetulle vyötärölinjalle. Teimme tällaisen helmaratkaisun siksi, että saimme kankaan kuvion ehjänä kaavalle. Kangaskaupan myyjä yritti ehdottaa, että tekisin helman kaistaleista, mutta en lämmennyt ajatukselle - kuvio olisi rikkoutunut pahasti, eikä sitä olisi saatu edes yhdisteltyä järkevästi.
Pään- ja kädenteillä on luonnonvalkoista satiinivinonauhaa. Yläosa on vuoritettu. Asulle tehtiin myös erillinen, kohtuullisen kevyt, tyllialushame.

Melko nopsaan sain tämän tehtyä ja olen enemmän kuin tyytyväinen. Ja taisi asiakaskin olla tyytyväinen :)
Kiitoksia vielä ihanalle ja persoonalliselle punkkarilleni! ^^

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Paranormal elements - kauhuelokuvat ja paranormaalit tv-ohjelmat

Olen hulluna yliluonnolliseen. No hulluna ja hulluna - en juokse Fox Mulderin lailla ympäri ämpäri kyliä etsimässä "totuutta", mutta kiinnostun aina paranormaaleista elokuvista, tv-ohjelmista ja kirjoista. Yliluonnollisessa on jotain, mikä kiehtoo minua. Ehkä se on se selittämättömyys ja lohduttava/pelottava ajatus siitä, että toisella puolellakin on "elämää".

KAUHUELOKUVAT

Olen pienestä asti ollut kiinnostunut kauhuelokuvista. Kenties näistä ajoista juontuu kiinnostukseni selittämättömään. Kävinkin usein Järvenpään isossa Filmtownissa (joka silloin oli sijoitettu kauniiseen rintamamiestaloon rautatieaseman läheisyyteen) vuokraamassa elokuvia yksin ja katselin niitä sitten päivänvalon tarjoamassa turvassa.
Toisinaan sain painajaisia ja toisinaan en. Pahimmat painajaiset tulivat pelkästään Stephen Kingin "SE"-elokuvan takakansien teksteistä. x) Uskalsinkin katsoa tuon elokuvan vasta mooonta vuotta tuon episodin jälkeen.
Muita lapsuuden aikojen lempikauhuelokuviani olivat mm. Hitchcockin Rosemaryn painajainen ja Psychot (en edes muista kuinka moneen kertaan näin osat 2, 3 ja 4), The Thing (suom. Se jostakin), Maissilapset, Kirottujen kaupunki, Uinu uinu lemmikkini ja monet monet muut.
Ihme, että minun annettiin vuokrata näitä. Olinkohan täyttänyt edes kahtatoistakaan.

Pelottava elokuva. Oikeasti.

Kauhuelokuvat ovat muuttuneet sitten minun lapsuuden päivieni. Jotkut nykyisistä kauhuelokuvista eivät ole kauhua nähneetkään - näistä esimerkkinä mm. Final Destination -elokuvat, jotka ovat mielestäni täysi vitsi. On ne silti katsottu ihan sivistyksen vuoksi.
Uudelleenfilmatisoinnit ärsyttävät myös. Mielestäni mm. Omen olisi saatu jättää rauhaan. Alkuperäisessä Omen-trilogiassa (I ja II -osat on tehty 70-luvulla, III-osa tehty vuonna 1981) on omanlaisensa raaka tunnelma, joka säväyttää kerta toisensa jälkeen. Omenit jäävät myös kaivelemaan selkäpiihin filosofisella tavalla - ne pistävät ajattelemaan maailman pahuutta. Katsokaa alkuperäiset Omen-elokuvat jos vain mahdollista.

Moderneista kauhuelokuvista japanilaiset The Ring (Ringu) -elokuvat ovat jääneet mieleeni äärimmäisen säväyttävinä ja pelottavina leffoina. Näin alkuperäisen version jokunen vuosi ennenkuin nykyinen hypetys japanilaisiin kauhuelokuviin alkoi ja voi herran jumala! En saanut unta kolmeen yöhön - näin Sadakon hiukset jatkuvasti käpertymässä kaulalleni ja kaikki pienetkin äänet saivat minut aina täysin hereille. Mahtavaa! :D Yllättäen jenkkifilmatisointi sitten petti odotukseni täysin. Mistä ne hiton hevoset oli siihen juoneen saatu mukaan?! En voi ymmärtää...


PARANORMAALIT TV-OHJELMAT

Nuorena rakastin sellaista tv-ohjelmaa kuin The Outer Limits (Äärirajoilla). Sarja tuli Yle2:lta ja joka jakso oli oma tarinansa. Minielokuvia suorastaan. Kuka muistaa seuraavan lauseen: "There is nothing wrong with your television. Do not attempt to adjust the picture." :D
Äitini tuli aina hakemaan minut kun uusi jakso alkoi ja sitten katsoimme sarjaa yhdessä. Muita lempparisarjojani olivat Tales From the Crypt ja Are You Afraid of the Dark?

Lempiohjemiani tällä hetkellä ovat Ghost Adventures (Aavejahti), Most Haunted (Riivatut talot) ja Lisa Williamsin ohjelmat. Katsoinpa myös kotimaista Piiriä, kun se tuossa jokunen vuosi sitten tuli Subilta.

Näistä aivan ehdoton ykkönen on Ghost Adventures. Jätkissä on karismaa, esiintymistaitoa, ulkonäköä (köh köh) ja muutenkin ohjelma tempaa mukaansa. Ohjelmassa tutkitaan erilaisia kohteita ympäri Yhdysvaltoja, joissa huhujen mukaan kummittelee. Ovatpa pojat käyneet myös mm. Italiassa ja Iso-Britanniassakin.
Kuvausryhmään kuuluu vain kolme henkeä: Zak - ohjelman kasvot, Aaron - pimeää pelkäävä hassutus, joka on myös teknikko sekä Nick - co-host ja tuottaja (sarjassa hieman pienemmässä roolissa, ei niin suuri tv-persoona kuin kaksi muuta). Sarjan uskottavuus perustuu lukuisiin laitteisiin ja tallennusvälineisiin, joita he pyrkivät käyttämään tulosten maksimoimiseksi. Katsokaa jaksoja niin tajuatte.


Tässä pieni pätkä, jonka kaivoin Youtuben uumenista. Tämä jakso oli yksi vaikuttavimmista, mitä olen nähnyt. Tarkkailkaa kohtaa ajassa 1.30.
Youtubesta löytyy lisää pätkiä ja kokonaisia jaksoja.




Most Haunted on hyvä ja viihdyttävä ohjelma, ja sen laatu parani huomattavasti kun tekijät potkaisivat selvännäkijä Derek Acorahin pois. Heppu jäi kahdessa jaksossa pahasti kiinni huijaamisesta. Sarjassa tutkitaan erilaisia kummittelukohteita pääasiassa Britanniassa, mutta ovatpa tekijät tehneet jaksoja Ameriikan maillakin. Kuvausryhmään kuuluu toistakymmentä jäsentä ja toisinaan meno on melko kaoottista. Lisäuskottavuutta ja mielenkiintoa jaksoihin tuo parapsykologi Ciaràn O'Keeffe, joka usein romuttaa "löydöt" tieteellisillä tulkinnoillaan.


Lisa Williams taas on niin symppis. Jotkut selvänäkijät ovat niin täynnä itseään ja keksivät mitä ihmeellisimpiä tarinoita, mutta Lisa pystyy antamaan yksityiskohtaisia tietoja ihmisistä ja asioista. Ja minä uskon häntä. Ohjelmat on tehty hyvin ja tyylikkäästi. Eikä oikeastaan ole väliä, vaikka hän ei olisikaan oikea selvänäkijä - sitten hän ainakin on pirun hyvä huijaamaan! :D


Lisa Williams tulee Suomeen 24.9. Arvatkaas kellä on lippu taskussa?
Lisää infoa tapahtumasta löytyypi täältä.



Katsotko sinä tämmöisiä "huuhaa"-realitysarjoja? Uskotko aaveisiin, henkiin ja yliluonnolliseen ylipäätään?

Jätän teidät näihin kuviin, näihin tunnelmiin...

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Private jewelry - high lights

Toivepostaus tulossa!
Eli tämän postauksen pääosassa ovat omassa käytössäni olevat koruni. Kuvasin ne korut, joita käytän pääsääntöisesti eniten. Lukuisia yksilöitä jäikin vielä tämän kuvasaasteen ulkopuolelle.

Mutta ihan tähän alkuun hei vain kaikki :) Värjäsin hiukseni tuossa muutama kuukausi sitten takaisin tummaksi ja olo onkin taas kotoisampi. Ei se koko pään blondi vain tuntunut oikealta.

Tästä se nyt lähtee:

KAULAKORUT


Empress Eugenie
Avolta saamani joululahja muutaman vuoden takaa. Tähän kun saisin vielä korvakorut niin hääkoruja ei tarvitsisi enää miettiä ^^

Intiaanikoru Las Vegasista
Avokki toi tämän kaulakorun minulle kesällä 2008 Las Vegasista. Koru on aidon Navajo-intiaani väkertämä - sterling silveriä ja joku hieno paikallinen kivi tuossa keskellä. Jossain mulla on tuon kiven tiedot, mutta en tähän hätään sitä löytänyt.

Talon sydän
Jälleen joululahja rakkaaltani.

Ruusu Cameo
Käytän silloin tällöin myös itse väsäämiäni koruja - tässä niistä yksi.

Kirppari-risti
Niinkuin nimikin sen kertoo niin tämä on kirpparilöytö Valillasta.

St. Lucifer's Red Blood Cross
Random-lahja avokilta.

Osaa se avokkikin
Rakas avopuolisoni meinaan väsäsi mulle tämän ensimmäisenä yhteisenä joulunamme. ^^


Muistokoruni Lepakolle
Tein tämän korun Lepakon muistolle. Helmet ja ruusucameo kuvastavat turkin väriä - medaljongin sisältää löytyy kaksi kuvaa rakkaastani juuri sellaisena kuin haluan hänet muistaa <3 :'( RANNEKORUT

Tärkein rannekoruni on yläolevassa kuvassa näkyvä hopeinen ranneketju, jossa on mustia suorakulmion muotoisia kiviä. Lahja avokiltani.

Vasemmalla Kappahlin Vintage Stories -rannekoru. Oikealla jadepalluroita Uudesta-Seelannista (kaveri kävi).

Rihkamaa Suomen kaupoista.


KORVAKORUT

Riippukorvikset Glitteristä. Aivan ihanat! Lempparit kun haluaa vähän kimaltaa :)

Lahja entiseltä koulukaveriltani. Söpöt kuin mitkä!

Muita random-korviksia, joita vaihtelen lähes päivittäin. En pidä ensimmäisissä korvarei'issäni yleensä mitään vakkarikorviksia - saanpahan helposti laitettua aikaan ja tilaan sopivat päälle aina kuin vain haluan.


SORMUKSET

En käytä paljoa sormuksia, kuten kuvista saattaa nähdä. Käytössäni ovat tasan nämä kaksi yksilöä.


Vasemmalla kihlasormus. Oikealla valmistujaislahja parhaalta ystävältäni.

Siinäpä ne. Helteistä sunnuntaita kaikille! :)